keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Tämä siunattu koti

Kirjoittanut: Jhumpa Lahiri
Alkuperäinen nimi: Interpreter of Maladies
Ilmestynyt 1999
Suomentanut: Kersti Juva
Jhumpa Lahirin esikoisteos koostuu yhdeksästä kertomuksesta. Ne ovat erillisiä, mutta liittyvät kaikki jollain tavalla Intiaan. Tarinat ovat Väliaikainen järjestely, Kun Pirzada kävi meillä syömässä, Tuskien tulkki, Oikea durwan, Seksikäs, Senin täti, Tämä siunattu koti, Bibi Haldarin hoidot ja Kolmas ja viimeinen maanosa. 

Pidin jokaisesta tarinasta kovasti ja kaikki kertomukset tulikin luettua muutaman päivän aikana. En ole pitkään aikaan lukenut novelleja ja tämä teos toi tilanteeseeni erittäin mukavaa ja toivottua vaihtelua. Nautin paljon Lahirin teoksesta ja aion painaa kirjailijan nimen muisitini tulevaisuuden varalle.

Tämä siunattu koti käsittelee erilaisten ja toisilleen vieriden kulttuurien kohtaamista, suuria elämänmuutoksia ja rakkautta sen eri vaiheissa. Teoksessa on jotain todella herkkää, arkisetkin asiat kuvataan todella kauniisti ja lämpimästi. Pienet jokapäiväiset tapahtumat ja kohtaamiset kasvavat suuriksi ja merkittäviksi, näennäisen vaatimattomat henkilöt muuttuvat sankareiksi. Uskon, että novellien herkkä ja lämmin tunnelma oli juuri se tekijä, joka sai minut innostumaan teoksesta.

Intialainen kulttuuri on mielestäni todella kiehtova ja kaunis myös kaikessa karuudessaan. Olen kokenut sen aina jollain tavalla erityisen kiinnostavaksi ja haluaisinkin joskus päsätä käymään maassa itse. Intia on minun silmissäni lämmin, värikäs ja mausteinen. Siellä elää ihmisiä kaikista yhteiskunnallisista ja sosiaalisista ryhmistä, samoissa kylissä ja kaupungeissa. Maailman väkirikkaimmalla maalla riittää ongelmia, mutta silti se on pystynyt säilyttämään elävänä kauniin kulttuurinsa. Kiinnostukseni tätä monipuolista maata kohtaan on varmasti toinen syy siihen, miksi pidin Lahirin teoksesta niin paljon.

Oletteko te lukeneet Jhumpa Lahirin teoksia? Mitä mieltä olette näistä kertomuksista? Mikä oli suosikkinne? Ajattelin lisätä Lahirin Kaiman lukulistalleni, sillä luin siitä muutaman arvostelun ja sekin onnistui herättämään mielenkiintoni.

8 kommenttia:

  1. Hauska lukea arviosi tästä :)

    Itse en niin pitänyt, enkä nyt juurikaan enää muista miksen. Ehkä juuri siksi, ettei tämä jäänyt mieleeni. Mutta hauskaa, että tälle löytyi tykkääjiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen valintaani :) Onneksi meitä on niin moneen junaan, että kaikille kirjoille löytyy varmasti tykkäävä lukija!

      Poista
  2. Tämä on minun lempi-Lahirini! On uskomatonta, että tämä on kirjailijan esikoisteos, sillä niin taidokkaasti Lahiri tosiaan kahden kulttuurin törmäämistä kuvaa.

    Kaimasta ja Tuore maa-teoksestakin pidin. Mutta jotenkin tämä ensikosketus oli minulle se Lahiri, johon olen palannut myös uudelleen ja jota huomaan suosittelevani myös muille Kaiman lisäksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli minullekin ensimmäinen Lahirin teos, jonka luin. Miekin varmaan tulen palaamaan tähän joskus uudelleen, sen verran ihana kirja oli! :)

      Poista
  3. Minä olen lukenut Lahirilta vain Tuoreen maan, josta pidin. Tämäkin kiinnostaa ja mielessäni arvonkin, että olisiko tämä yksi keltaisen teemaviikkoni kirjoista.

    VastaaPoista
  4. Minä taasen en ollut koskaan aiemmin kuullut Lahirista, mutta alkoi kiinnostaa. Ja siis etenkin tämä kirja. Eri kulttuurit kiinnostavat, joten kirja teema vaikuttaa siltäkin osin kiehtovalta. Pitääpä laittaa "metsästyslistalle".

    Blogissani on sinulle tunnustus. Ei haittaa, jos olet sen jo saanut - saat siinä tapauksessa uudelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiitos tuosta tunnustuksesta! :)

      Suosittelen kyllä tuota Lahiria, oli kyllä ihana kirja. Tänään bongasin alennuksesta myös Kaiman ja odotan innolla, etät pääsen sitä lukemaan!

      Poista